null Tapiolan kirkko remontoidaan yli 16 miljoonalla – kirkkoherra: ”Kirkko on olemassa siksi, että täällä kuollaan”

Päivi Linnoinen uskoo, että kun remontissa avataan kirkon koko käytävä päästä päähän, pyhä ja arki kohtaavat paremmin.

Päivi Linnoinen uskoo, että kun remontissa avataan kirkon koko käytävä päästä päähän, pyhä ja arki kohtaavat paremmin.

Ajankohtaista

Tapiolan kirkko remontoidaan yli 16 miljoonalla – kirkkoherra: ”Kirkko on olemassa siksi, että täällä kuollaan”

Kirkkoon rakennetaan sisäraitti, johon tulee kahvila ja oleskelutilaa. Tapiontorin puoleisesta päädystä näkee suoraan alttarille. Remontti kestää ainakin vuoden.

Tapiolan kirkon aulassa on rivistö lastenvaunuja. Naulakoissa roikkuu pikkuruisia toppatakkeja. Kirkkosalin sisältä kuuluu Jouluyö, juhlayö. Meneillään on Ihmeellinen yö -lastenkonsertti. Kolmesataa tenavaa napittaa herkeämättä paimenia ja enkeleitä.

Kirkkosalista avautuu käytävä rakennuksen toiseen päähän. Pian käytävä muuttuu labyrinttimaiseksi toimistosokkeloksi.

– Alun perin kirkkoherran työhuoneesta oli suora näkymä alttarille, kertoo kirkkoherra Päivi Linnoinen.

Tapiolan kirkko valmistui 1965. Sitä peruskorjattiin ja laajennettiin 1992. Vuosikymmenten kuluessa ajatus koko rakennuksen mittaisesta käytävästä on hämärtynyt.

Tapiolan kirkkoa ei rakennettu korkealle kirkonmäelle, eikä se julista muita ylempää. Se on tietoisesti rakennettu puiden suojaan.

Nyt tuo käytävän idea aiotaan palauttaa. Vielä tänä vuonna kirkossa vietetään tutut jouluajan hartaudet ja messut ja ensi vuonna hiljaisen viikon ja pääsiäisen messut, mutta huhtikuusta alkaen tulee yli vuodeksi taukoa. Toukokuussa 2020 alkaa mittava peruskorjaus, jossa uusitaan muun muassa LVI- ja muuta talotekniikkaa.

– Kirkkorakennukseen tehdään sisäraitti, joka ulottuu Tapiolan keskustan puoleiseen päätyyn niin, että sieltä on avoin ja suora näkymä suoraan kastealttarille. Raitin varrelle tulee kahvila ja monitoimitiloja erilaisiin seurakuntalaisten kohtaamisiin, Linnoinen sanoo.

Tapiolan kirkko ei julista – se on kuin luostari

Kun 1950-luvulla perustettu yksityinen Asuntosäätiö alkoi rakentaa Tapiolaa, ajatus oli, että modernissa, urbaanissa ja kiihkeätempoisessa elämänrytmissä sielun täytyy saada rauhoittua puistomaisessa asuinympäristössä. Tapiolasta tehtiin puutarhakaupunki.

Muualla Euroopassa niitä oli rakennettu jo vuosisadan alussa, mutta koko maailma ei ollut nähnyt mitään vastaavaa kuin Tapiola, jonka linjakkuutta arkkitehdit merten takaa tulivat ihastelemaan.

Vastavalmistuneeseen puutarhakaupunkiin rakennettiin kirkko, joka rikkoi monia siihen asti vallinneita näkemyksiä. Perinteisesti kirkkojen kapeat ja korkeat tornit ovat hallinneet taajamien silhuettia.

Tapiolassa tämä ajatus hylättiin. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren piirtämä kirkko rakennettiin Tapionraitin varrelle harmaan betonimuurin taakse niin, että tottumaton vierailija saattaa huomaamattaan kulkea jopa sen ohi. Päivi Linnoinen tietää, mikä salaisuus siinä on.

Kirkkosalissa ei ole pylväitä, joiden taakse voisi piiloutua.

Kirkkosalissa ei ole pylväitä, joiden taakse voisi piiloutua.

– Tapiolan kirkkoa ei rakennettu korkealle kirkonmäelle, eikä se julista muita ylempää. Se on tietoisesti rakennettu puiden suojaan. Ruusuvuori suunnitteli niin, että kirkko on sivussa niin kuin luostari. Se on paikka, jonne vetäydytään rauhoittumaan. Ihmisen on löydettävä sinne sisälle nähdäkseen, miten kirkkosali julistaa armoa.

Tällainen ajatus oli vuonna 1965 radikaali, mutta se heijasteli tarkasti tulevien aikojen yksilökeskeisyyttä.

– Tämä arkkitehtuuri korostaa, että kirkkoon tuleminen on yksilön tietoinen oma valinta. Se ilmentää voimakasta individualismia.

Itse kirkkosaliin astuessa tilanne kuitenkin kääntyy päälaelleen.

– Salissa ei ole yhtäkään pylvästä, jonka taakse voisi piiloutua. Kirkkosalissa joka ikinen yksilö on paljaana Jumalan edessä, Linnoinen sanoo.

Kallis remontti on vaivan arvoinen

Hintalappu alkavalle remontille on peräti 16,3 miljoonaa euroa. Tällaisia summia kannattaa käyttää vain, jos on selkeä käsitys siitä, miksi kirkko ylipäänsä on olemassa. Iän karttuessa Päivi Linnoinen on ruvennut entistä vahvemmin ajattelemaan, että kirkko on ensisijaisesti olemassa siksi, että me kuolemme.

– Kuolema on niin suuri mahti, että sen vuoksi tarvitaan kirkko, joka uskoo Jeesukseen ja ylösnousemukseen.

Päivi Linnoisen mielestä kirkko on taitava ja rohkea puhumaan kuolemasta.

Päivi Linnoisen mielestä kirkko on taitava ja rohkea puhumaan kuolemasta.

– Kuolema on niin iso ja vaikea asia, että sitä ei voi ratkaista millään yksinkertaisella keinolla. Sellaistahan kirkko ei edes yritä. Mutta kirkko osaa olla mukana siinä kohtaa, kun kuolema on lähellä ja läsnä. Kun muuten kuolema on siivottu laitoksiin, me kirkkona emme vaikene siitä, vaan osaamme käsitellä kuoleman mysteeriä, Linnoinen sanoo.

Juuri tästä näkökulmasta avautuu myös taju siitä, miten suuri lahja on elämä.

– Sitä paitsi kuoleman todellisuutta vasten näyttäytyy myös elämän mielekkyys.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.