Näyttelijä Mikko Kauppilan mielestä populaari henkisyys kääntyy usein itseä kohti, kun taas kristityn katse on ensisijaisesti lähimmäisessä.
Näyttelijä Mikko Kauppila valmistautui uuteen rooliin ja huomasi, että kristinusko tuntuu freesiltä, koska kristityn katse kohdistuu lähimmäiseen eikä itseen
Näyttelijä Mikko Kauppila rauhoittuu teetä hörppien. Pyhää hänelle ovat työhön liittyvät rituaalit ja tietyt toistuvat tavat läheisten kanssa.
Mikko Kauppila, 28, tunnetaan kiltin poikaystävän, Kuisman, roolista Ylen Aikuiset-sarjassa. Lisäksi hän on näytellyt muun muassa Helsingin kaupunginteatterin Bolla-näytelmässä ja Lilla Teaternin Röda Rummetissa.
Huhtikuussa Kauppila nähdään Ylen kuusiosaisessa Sekunnit-sarjassa, jossa hän esittää onnettomuustutkija Daniel Lindiä.
Sarjan tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen pikkukaupunkiin, jonka ratapihalla matkustajajuna törmää toiseen junaan. Seuraa valtava räjähdys, joka tuhoaa junavaunut ja asemarakennuksen. Yli 60 ihmistä kuolee. Osa heistä on asemaravintolassa juhlimassa olleita nuoria.
Kauppila valmistautui Danielin rooliin lukemalla Onnettomuustutkintakeskuksen raportteja. Yksi niistä oli tutkintaraportti vuonna 1998 tapahtuneesta Jyväskylän junaturmasta, jossa kuoli 10 ja loukkaantui 94 henkilöä.
– Raporteista pystyi hahmottamaan, kuinka onnettomuustutkijat lähestyvät isoa onnettomuutta ja millaisia asioita siellä tutkitaan. Raporteissa oli myös paljon teknisiä tietoja esimerkiksi raideliikenteen opastimista ja junista. Ne auttoivat hahmottamaan insinöörin mielenmaisemaa.
Onnettomuustutkija Danielia Mikko Kauppila kuvailee vilpittömäksi ja poikkeuksetta hyvään uskovaksi hahmoksi. Danielin äiti on pappi, ja usko on hänen elämäänsä kannatteleva voima. Daniel nähdään tv-sarjassa muun muassa tapailemassa Isä meidän -rukousta.
Taide antaa vastauksia isoihin kysymyksiin
Danielin roolia hahmotellessa Kauppilasta oli kiinnostavaa päästä tarkastelemaan kristinuskoa ja hengellisyyttä.
– Fiktiossa uskonnollisuus esitetään usein konservatiivisena maailmankatsomuksena, josta pitäisi pyrkiä eroon.
– Daniel on arvoiltaan liberaali. Hän löytää uskosta turvaa, pysyvyyttä ja syvempää merkitystä elämäänsä.
Minulla ei ollut ammattinäyttelijöistä juuri muuta tietoa kuin että he esiintyvät Putouksessa.
Junaonnettomuus ja omaisten kärsimys pistävät Danielin uskon koville.
Kauppilalle taide tarjoaa samankaltaisia kokemuksia kuin usko Danielille.
– Minulle taide tarjoaa vastauksia vaikeimpiin ja syvimpiin kysymyksiin ja tuo elämään merkitystä. Palaan tiettyjen teosten ääreen kerta toisensa jälkeen.
Kirjallisuudessa tällaisia teoksia ovat esimerkiksi Annika Idströmin romaanit.
– Myös Raija Siekkisen novelleja voi lukea uudestaan ja uudestaan.
Pyhän kokemukset liittyvät taiteeseen
Danielin rooli sai Mikko Kauppilan pohtimaan tämän päivän populaaria henkisyyttä, johon hän laskee mukaan muun muassa meditaation sekä kiitollisuus- ja hyvinvointipuheen.
– Ajattelen, että populaari henkisyys kääntyy helposti henkilöön itseensä. Miten minä voin olla parempi ja miten minä voisin voida mahdollisimman hyvin. Toki sekin on tärkeää.
– Sen rinnalla kristinusko näyttäytyy yhtäkkiä freesinä vaihtoehtona, koska kristityn katse kohdistuu lähimmäiseen ja yhteisöön.
Kauppilan elämässä pyhän kokemukset liittyvät taiteen tekemiseen ja toistuviin rutiineihin.
– Esitykseen valmistautuminen, itse esitys ja siitä pois laskeutuminen ovat minulle erityisiä, arjesta kohotettuja hetkiä.
Pyhää hänelle ovat myös parisuhteen ja perheen sisällä toistuvat yhteiset tavat, kuten hyvän yön toivotus.
– Ne ovat minulle tärkeitä hetkiä, ja koen, että jokapäiväisen merkityksen lisäksi niillä on myös syvempi merkitys, Kauppila sanoo.
Arjen flow’sta hän pyrkii eroon hiljentymällä.
– Sen ei tarvitse olla sen kummempaa kuin että juon teetä sohvalla.
Näytteleminen löytyi vasta lukiossa
Lapsena Mikko Kauppilan haaveammatti oli muusikko. Hän soitti pianoa ja suoritti siitä musiikkiopistossa opistotasoisen tutkinnon.
– Minulla ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kärsivällisyyttä harjoitella soittamista niin paljon, että minusta olisi voinut tulla ammattimuusikko.
Musiikkiopinnoista oli hyötyä Danielin roolissa, jota varten Kauppila opetteli soittamaan hieman ukulelea.
Näyttelijäntyö on pitkälti ajattelemista.
Lukioaikana Kauppila alkoi tanssia jazzia, balettia, hiphopia ja streetdancea. Lukiossa mukaan tuli myös näytteleminen. Abi-kevääseen saakka Kauppila ajatteli opiskelevansa lääkäriksi.
– Viimeisenä keväänä päätin hakea vain taidealoille, ja menin Nätyn eli Tampereen teatterityön tutkinto-ohjelman pääsykokeisiin. Yllättäen pääsin ensimmäisellä yrittämällä sisään.
– Suvussani ei ole taiteilijoita, eikä minulla ollut ammattinäyttelijöistä juuri muuta tietoa kuin että he esiintyvät Putouksessa. Tavallaan ajauduin alalle ja koin, että näin tämän piti mennä.
Kysymys sukupuolesta kiinnostaa
Mikko Kauppila on myös filosofian maisteri sukupuolentutkimuksesta. Hän kokee, että sukupuolentutkimuksen opinnot ovat tarjonneet hänelle uudenlaisen tavan katsoa maailmaa.
– Näyttelijäntyö on pitkälti ajattelemista. Hyödynnän roolitöissä jatkuvasti esimerkiksi representaatioanalyysia. Danielin kohdalla se tarkoitti sen pohtimista, miten uskoa voisi esittää.
– Myös kysymys sukupuolesta, ja miten sitä voi esittää, on minusta kiinnostava.
Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat keskeisiä teemoja myös Kauppilan esikoisromaanissa Terveisin, K (Teos 2024), joka ilmestyy huhtikuun puolivälissä. Kirja kertoo nuoren miehen syömishäiriöstä, ahtaista sukupuolirooleista ja ulkopuolisuuden kokemuksesta.
Tänä vuonna Mikko Kauppila on monessa mukana. Sekunnit-sarjan lisäksi Kauppila näyttelee toukokuussa alkavassa komediasarjassa nimeltä Toinen tuleminen, joka julkaistaan Nelosella ja Ruutu plussassa. Lokakuussa on Helsingin kaupunginteatterin Veljeni Leijonamieli -näytelmän ja Joonatanin roolin vuoro.
Tulevaisuudessa Kauppila toivoo saavansa tehdä yhä monipuolisempia rooleja sekä valkokankaalla että näyttämöllä.
– Tuntuu, että Suomessakin sorrutaan jossain määrin tyyppicastingiin. Kun joku on tehnyt tietynlaisen roolin hyvin, hän saa toistuvasti näytellä juuri niitä rooleja. Jossain vaiheessa minusta alkoi tuntua siltä, että olin aina kiltti poikaystävä.
– Olisikin kiinnostavaa saada joskus tehdä ihan päinvastainen hahmo. Joku, joka on vilpillinen, epämiellyttävä ja moraaliltaan kyseenalainen.
Sekunnit-sarja Yle Areenassa 4.4. ja Yle TV1:ssä 7.4. lähtien.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Riitta Havukainen näyttelee tieteiselokuvassa, jossa ihmiset nuorentuvat kokeilevalla geeniterapialla – itse hän ei haluaisi kokea vastaavaa
Hyvä elämäNäyttelijä ei usko, että nuortuminen tekisi onnellisemmaksi. Hän nauttii nyt siitä, että 40 kiireisen työvuoden jälkeen on aikaa kuunnella itseään ja jaksamistaan.
