Kirkon eläkerahaston sijoitustoiminnan tuottoprosentti oli viime vuonna 7,9, mikä on parempi kuin muilla eläketoimijoilla.
Kirkon eläkerahasto kasvoi vuodessa 113 miljoonalla eurolla
Kirkon eläkerahaston sijoitustoiminta tuotti enemmän kuin muiden eläketoimijoiden. Rahasto kattaa yli 30 prosenttia tulevista eläkkeistä, kertoo rahaston johtaja, kirkkoneuvos Leena Rantanen.
Kirkon eläkerahasto kasvoi vuoden 2016 aikana 113 miljoonaa euroa eli 8,6 prosenttia. Kasvu on suuri, mutta tarpeen, sillä kirkon tulevista eläkkeistä on katettu vasta 30 prosenttia. Asiaa yritetään kuitenkin parantaa sijoitustoiminnalla. Sijoitustoiminnan tulos oli viime vuonna erinomainen.
– Sijoitustoimintamme tuotto oli viime vuonna 7,9 prosenttia. Se on erittäin hyvä verrattuna muihin eläketoimijoihin. Esimerkiksi Valtion eläkerahaston tuotto oli 6,7 ja kunta-alan eläkkeistä vastaavan Kevan 7,4 prosenttia, vertaa Kirkon eläkerahaston johtaja, kirkkoneuvos Leena Rantanen.
Kirkon eläkerahasto on julkinen toimija, eikä siksi ole mukana niin sanotussa yhteistakuujärjestelmässä, jossa yksityiset eläkelaitokset ovat. Yhteistakuujärjestelmässä sijoitustoiminta on tarkkaan säädeltyä, koska siinä pitää vastata myös esimerkiksi konkurssiin mennään eläketoimijan eläkkeistä. Kirkon eläkerahasto voi – toki isoja riskejä karttaen – sijoittaa enemmän osakkeisiin.
– Vuonna 2016 juuri osakesijoitukset tuottivat parhaiten eli 10,2 prosenttia. Korkosijoitusten tuotto oli 6,5 prosenttia ja samoin muiden sijoitusten. Sijoitusten markkina-arvo eli eläkerahaston omaisuuden arvo oli vuoden päättyessä 1,4 miljardia euroa, Rantanen kertoo.
Pääosa sijoituksista rahastojen kautta
Eläkerahaston hyvän tuloksen takana on neljän hengen sijoitusyksikkö, jonka toimintaa valvoo ja ohjaa eläkerahaston johtokunta. Pääosa sijoituksista tehdään rahastojen kautta, ainoastaan suomalaisia ja eurooppalaisia osakesijoituksia tehdään suorina sijoituksina. Sijoitusyksikkö vastaa rahastojen valinnasta ja suorien osakkaiden hoito on ulkoistettu kolmelle varainhoitajalle.
– Kirkon eläkerahaston salkku jakaantuu kolmeen pääomaisuusluokkaan. Osakkeiden suositeltu osuus on 40 prosenttia, korkosijoitusten 35 ja muiden sijoitusten 25 prosenttia.
Viime vuoden lopussa eläkerahaston salkussa oli toimintakertomuksensa mukaan hieman tätä enemmän osakkeita, 42,4 prosenttia, ja korkosijoituksia 35,9 prosenttia. Riskiä siis otettiin, mutta siinä onnistuttiin. Maltillinen riskinotto on tarpeen, sillä eläkerahaston rahastointi käynnistyi vasta 1991 ja sillä on kirittävää, jotta Kirkon nykyiset ja tulevat eläkkeet saadaan maksettua.
– Kirkon eläkerahaston realituottotavoite on 3,5 prosenttia, mikä on muita toimijoita suurempi ja perustuu rahaston riittävyyteen suhteessa tuleviin eläkemaksuihin. Kirkon eläkerahasto on monopolilaitos eli kirkon työnantajien, joihin kuuluvat muun muassa kaikki seurakunnat, on eläkevakuutettava työntekijänsä sinne.
Varat on tarkoitettu eläkkeisiin
Vaikka eläkerahaston koko on tällä hetkellä 1,4 miljardia, Leena Rantasen mukaan ei voi sanoa, että kirkko kylpisi rahassa.
– Kirkon eläkerahasto eriytyi Kirkon keskusrahastosta omaksi yksikökseen viime vuonna. Varat eivät ole kirkon, vaan eläkerahaston. Silläkään ei ole rahaa kuin roskaa, vaikka summa tuntuukin suurelta. Kirkon työntekijöiden eläkevastuusta on katettu vain runsas 30 prosenttia.
Eläkerahaston rahat kertyvät, paitsi sijoitustoiminnan tuotosta, suurimmaksi osaksi työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksuista. Kirkon työntekijöiden eläkemaksu on työntekijän iästä riippuen 6,15–7,15 prosenttia palkasta ja työnantajamaksu 23,8 seurakunnissa ja 27,8 Kirkon keskushallinnossa ja yhdistyksissä.
Eläke-ennusteen mukaan vuosittaiset menot kasvavat nopeammin kuin tulot, joten tästä vuodesta alkaen eläkkeitä rahoitetaan osin myös sijoitustoiminnan tuotoilla.
Työntekijöiden eläkemaksut nousivat, mutta työnantajan maksu laski. Viime mainittua kuitenkin enemmän kuin korvaa se, että kirkossa peritään seurakunnilta erityistä eläkerahastomaksua. Se on sidottu kirkollisveron tuottoon ja sitä alettiin maksaa vuonna 2013. Neljässä vuodessa rahastomaksu on noussut 1,2 prosentista verotuloista peräti neljään prosenttiin. Maksimi on viisi prosenttia.
Pääkaupunkiseudun seurakunnista Espoon seurakunnat maksavat tänä vuonna eläkerahastomaksua vuoden 2015 verotulotuoton perusteella 1,7 miljoonaa euroa. Helsingin seurakuntien osuus on lähes 3,2 miljoonaa, Vantaan runsas miljoona euroa ja Kauniaisten 92 000 euroa. Nämä ovat suuria summia, sillä sen lisäksi ne maksavat kirkollisverostaan 7,5 prosenttia kokonaiskirkon toiminnan pyörittämiseen.
Vaikka kirkon eläkerahasto siis kattaa vasta vajaan kolmanneksen laskennallisesta eläkevastuusta, Leena Rantanen ei ole tilanteesta huolissaan. Ei vaikka rahasto alkaa tänä vuonna syödä pääomaansa.
– Eläke-ennusteen mukaan vuosittaiset menot kasvavat nopeammin kuin tulot, joten tästä vuodesta alkaen eläkkeitä rahoitetaan osin myös sijoitustoiminnan tuotoilla. Suomen eläkejärjestelmän asiantuntijat eivät kuitenkaan ole huolissaan rahaston riittävyydestä, koska se on kasvanut reippaasti ja koska kirkolliskokous on ollut valmis tehostamaan rahaston kartuttamista.
Se on tehty käymällä seurakuntien kukkarolla. Miten kävisi, jos seurakunnissa alettaisiin säästösyistä vähentää reippaasti väkeä ja siten eläkkeiden maksajia?
– Jos työntekijämäärä tippuisi rajusti, sillä olisi vaikutuksia palkkaperusteiseen eläketuloon. Toisaalta työntekijämäärän vähentäminen vähentäisi myös kymmenien vuosien päästä maksettavien eläkkeiden kokonaismäärää. Eläkerahastoa kerätään juuri siksi, että selviydytään niistä vuosista, jolloin eläkemaksut eivät riitä eläkemenoihin, sanoo Rantanen.
Kovin äkkijyrkät leikkaukset henkilöstömäärässä saattaisivat kuitenkin tulla vastaan eläkerahastomaksun nostona. Kun verotulot kirkon jäsenmäärän vähetessä pienenevät, yhtälö ei ole yksinkertainen.
Sijoitusten eettisyyttä valvotaan
Koska kyseessä on kirkko, sen sijoituksia seurataan suurennuslasilla. Onko eläkerahaston sijoitustoiminta eettistä?
Rantasen mukaan eläkerahasto on sitoutunut vastuulliseen sijoittamiseen eli se pyrkii saamaan hyvän tuoton riskit halliten. Sen lisäksi kaikessa sijoitustoiminnassa otetaan huomioon ESG-näkökohdat eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat.
Kirkon eläkerahaston Vastuullisen sijoittamisen toimintakertomus vuodelta 2016 löytyy Sakastin sivuilta. Sen mukaan viime vuoden keskeisin teema oli ilmastonmuutos. Tavoitteena on vähentää eläkerahaston omistusten hiilijalanjälkeä. Osa sijoituksista on niin sanotusti vihreitä sijoituksia, osassa on poissuljettu ympäristöä rasittavia yhtiöitä. Lisäksi pyritään vaikuttamaan yhtiöiden toimintaan.
Eläkerahasto sijoittaa muun muassa mikrolainoihin kehitysmaissa SEB Microfinance -rahastojen kautta. Ne auttavat sellaisia pienyrittäjiä, joilla ei ole mahdollisuutta saada lainaa pankista. ISS-Ethixin kautta käytävien vaikuttamiskeskustelujen avulla pyritään parantamaan ihmisoikeuksia, ehkäisemään lapsityövoiman käyttöä, puuttumaan korruptioon ja lahjontaan sekä tarttumaan työoikeusrikkomuksiin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkon eläkerahasto teki poikkeuksellisen hyvän tuloksen ja tähtää hiilineutraaliuuteen vuoteen 2035 mennessä – ”Vastuullisuus on hyvää riskienhallintaa”
AjankohtaistaTuloksen taustalla on hieman yllättäen koronapandemian vaikutus talouteen.
.jpg)
Toimittajalta: Kun Orwell jää eläkkeelle
Puheenvuorot
