Hengellisyys

Hyvää pyhää: Kateus jättää ulkopuolelle, mutta ilo on yhteistä

Olemme kaikki osa suurempaa suunnitelmaa.

11.12.2020 12:55
Kaisa Kariranta
Matti Pikkujämsä

Oli kaksi kastepistettä: Juudeassa kastoi Jeesus ja Ainonissa Johannes Kastaja. Oli kaksi opettajaa, Johannes Kastaja ja Jeesus, joka kasvoi opettajan rooliin Johannesta seuraten. Oli kummankin oppilaita, joista toinen porukka huolestui tilanteesta. Mitä jos kilpailu käy liian kovaksi? Entä jos tuoreempi opettaja voittaa? Kaikki menevät hänen luokseen, kertovat Johannes Kastajan oppilaat kuin pienet lapset vanhemmalle kaverin tekemisistä.

Vertailu ja sen kumppani kateus eivät ole Johannes Kastajan ongelmia. Sydämen viisaus asuu Johanneksessa. Ystävän menestys ei ole kateuden aihe vaan ilon. Johannes on hän, joka tasoittaa tien. Jeesus on itse tie.

Oi Johannes Kastaja, lainaa minulle uskoasi! Ymmärrän teoriassa, että heidän on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi. Sinun asenteesi nuorempaan kollegaan on niin ihailtava. Minä joudun joskus nieleskelemään kateuden ailahduksia, kun kuuntelen nuorten työntekijöiden tuoreita ja raikkaita ideoita.

Sinä et mittaa suosiotasi. On noloa tunnustaa, että minä en siihen pysty. Vertaan vanhenevaa olemustani toisten nuoruutta hehkuviin kasvoihin ja suren sitä, kuinka näkymättömäksi olen muuttunut.

Johannes Kastaja, sinä näet, että tärkeää on olla osa ilosanomaa levittävää joukkoa. Joka iässä, eri kokemuksilla olemme osa suurempaa suunnitelmaa: “Kukaan ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta hänelle taivaasta.”

Miten tästä selvitään vastaanottamaan joulun lasta, ihmettelen. Ilon kautta, kannustaa Johannes Kastaja. Kateus ja vertailu jättävät ulkopuolelle. Jaettu ilo on yhteinen ilo.