Seela Sella kertoo uudessa radiosarjassa tarinoita mytologisista naisista.
”Omapäinen Lilith elää meissä kaikissa” – Seela Sella fanittaa vanhojen legendojen voimanaisia
Juutalaisuuteen 1960-luvulla kääntynyt näyttelijä Seela Sella inspiroituu Lilithistä ja samastuu Ruutiin.
Kun nainen on älykäs ja kauhea, mies haluaa vangita hänet ja…
Näyttelijä Seela Sella seisoo studiovalojen alla ja tekee käsillään kiertoliikettä, ihan kuin kuristaisi jotakuta kurkusta. Silmissä on ilkikurinen pilke.
Hetki sitten Sella on huudahtanut, että Lilith elää meissä kaikissa. Hänen mielestään on harmillista, että babylonialaisessa ja juutalaisessa mytologiassa esiintyvä demoni mainitaan Raamatussa ainoastaan yhdessä kohdassa ja siinäkin vain vilaukselta.
Sessiossa otetaan pressikuvia toimittaja Kaisa Pulakan radiosarjaan Kauhee akka, joka tekee Lilithiä tutuksi ja esittelee muitakin mytologioiden hankalia naishahmoja. Sella toimii sarjassa kertojana.
– Seelan ääni on taianomainen. Se vie toiseen todellisuuteen. Seela myös edustaa minulle vahvaa oman tiensä kulkijanaista, Pulakka kertoo.
Hävyttömät nahkahousut
Seela Sella oli ollut Kaisa Pulakalle kelpoisa roolimalli jo pitkään. Sitten tulivat vuoden 2017 linnan juhlat, jotka sinetöivät ihailun. Sellan nahka-asu oli radiosarjaansa työstäneen Pulakan mielestä aivan mahtava ”kauheen akan asu”.
Sella muistelee saaneensa asuvalinnastaan paljon palautetta. Jotkut kiittivät uskalluksesta. Joidenkin mielestä asu oli hävytön.
– Nahka tulkitaan seksikkyydeksi ja seksikäs pukeutuminen on hävytöntä naisella, jos hän on ylittänyt tietyn iän. Nahkahousut yli kahdeksankymppisellä naisella menee jo rivon puolelle, Sella virnuilee.
Sitten hän vakavoituu ja toteaa, ettei seksuaalisuus tai eroottisuus häviä mihinkään, vaikka ihminen olisi 105-vuotias.
– Erotiikka on ihmisen sisällä olevaa energiaa. Se ei ole akti tai halua hyväillä vaan jotain paljon suurempaa. Se on kiinnostusta elämään.
Eroottisen energian tukahduttaminen on ihmiselle vahingollista. Tukahduttamisen juuria voidaan Sellan mukaan kaivaa myös uskonnoista. Asioista, joita on uskonnon nimissä kielletty, tarinoista, joita on kerrottu ja jätetty kertomatta.
Tästä päästäänkin takaisin seireenien ja vampyyrien esikuvaan, Lilithiin.
– Seela Seela edustaa minulle vahvaa oman tiensä kulkijanaista, kertoo Kauhee akka -ohjelman toimittaja Kaisa Pulakka .
Vanhojen legendojen voimanaiset
Kauhee akka -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan Lilithistä, Aadamin ensimmäisestä vaimosta. Vanhojen legendojen mukaan Lilith karkasi paratiisista ymmärrettyään, että hänen olisi pitänyt elää Aadamin palvelijana ja maata tämän alla. Lilith lensi punaiselle merelle parittelemaan demonien kanssa.
Lilithin karattua Jumala loi hänen tilalleen Eevan, hyveellisen naisen. Lilith palasi kuvioihin käärmeenä, joka viekoitteli Eevan syntiin ja tarjosi tälle tiedon hedelmää.
– Juuri Lilith sai minut lähtemään mukaan tähän uuteen radiosarjaan, Seela Sella kertoo.
Toisena innoittajanaan Sella mainitsee Vanhan testamentin apokryfikirjoista tutun juutalaisen lesken Juditin, joka houkuttelee vihollisarmeijan päällikön Holoferneen juomaan viiniä ja katkaisee sitten tämän kaulan.
Eläköön kertomukset kauheista akoista. Sellaisia naiset ovat. Sitkeitä ja pirullisia ja ilkeitä ja kieroja ja kamalia.
Ruutin koskettava kohtalo
Raamatun naisista Seela Sella samastuu Ruutiin. Ruutin kirja on arkinen ja lyhyt kokonaisuus Vanhassa testamentissa. Tarinassa kerrotaan, miten köyhä, moabilainen Ruut tapaa varakkaan juutalaisen Boasin poimiessaan tähkäpäitä miehen omistamalla pellolla. Boas mieltyy Ruutiin ja Ruut Boasiin. Kaksikko solmii avioliiton esteistä huolimatta.
– Ruutin kirjassa kerrotaan maallisesta rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta. Ruut otetaan mukaan toiseen kulttuuriin. Sama tapahtui minulle, Sella tulkitsee.
Hänen edesmennyt puolisonsa oli juutalainen. Sella itse kääntyi juutalaisuuteen vuonna 1969 lastensa syntymien jälkeen. Täyskäännöksestä ei ollut kyse. Juutalaisuudesta löytyi asioita, joihin hän oli uskonut koko elämänsä.
Kuvaussessio jatkuu. Kaisa Pulakka ja Seela Sella katsovat toisiaan ja ilmeilevät vapautuneesti. Salamavalo välkähtää.
– Eläköön kertomukset kauheista akoista! Sellaisia naiset ovat. Sitkeitä ja pirullisia ja ilkeitä ja kieroja ja kamalia, Sella huudahtaa ja heilauttaa punaisen huivin kasvojensa eteen.
Raamatun naisissa on hyviksiä ja pahiksia
Raamatuntutkija, dosentti Outi Lehtipuu, minkälaisia naisia Raamatussa on?
– Raamatussa on monenlaisia naisia: nuoria ja vanhoja, leskiä ja naimattomia, hyviksiä ja pahiksia. Suurinta osaa yhdistää se, että heidät esitellään miehen kautta: he ovat jonkun miehen äitejä, vaimoja tai tyttäriä. Omalla tavallaan kiinnostavimpia ovat ne naiset, jotka poikkeavat tästä kaavasta. Esimerkiksi Ruutin tärkein ihmissuhde on hänen anoppinsa Noomi. Magdalan Maria taas identifioidaan kotipaikkansa, ei kenenkään miehen mukaan. Emme tiedä, mistä se johtuu. Yleensä ottaen naisista kerrotaan Raamatussa vain vähän ja lukija joutuu itse täydentämään heidän tarinansa.
Onko Raamatun naiskuva yksipuolinen?
– Monet Raamatun naisista ovat stereotyyppisesti joko hyviä, kuten Samuelin äiti Hanna ja Johannes Kastajan äiti Elisabet, tai pahoja, kuten kuningatar Isebel tai kuningas Herodeksen puoliso Herodias. Mutta naisista voi löytyä myös moniulotteisuutta. Esimerkiksi Abrahamin hyveellinen vaimo Saara kohtelee orjatartaan Hagaria julmasti ja Batseba on sekä viaton kuningas Daavidin himon kohde että vallanhimoinen, juonitteleva kuningataräiti.
– Lisäksi Raamatussa on sellaisia naispuolisia hahmoja kuin Jumalan Viisaus, joka on sekä hepreaksi että kreikaksi feminiininen sana, tai tytär Siion, joka tarkoittaa Jerusalemia ja sen asukkaita, Uudessa testamentissa myös kristillistä seurakuntaa. Seurakuntaa kutsutaan myös Kristuksen morsiameksi.
Onko Raamatusta sensuroitu vahvoja naisia?
– Ei Raamatusta sinänsä ole sensuroitua sisältöä, mutta on tietysti paljon sellaista varhaista perimätietoa, joka ei ole päätynyt Raamattuun. Tämä perimätieto kertoo myös naisista. Esimerkiksi Jaakobin protoevankeliumi -niminen teksti kertoo neitsyt Marian äidistä Annasta ja Paavalin teot Paavalin naispuolisesta oppilaasta nimeltä Tekla. Kertomus Teklasta oli erittäin suosittu varhaisten kristittyjen keskuudessa. Myös monissa varhaisissa marttyyrikertomuksissa päähenkilöt ovat naisia.
Kuka on sinun voimanaisesi Raamatussa?
– En tiedä voimanaisesta, mutta minua kiinnostavat naiset, jotka jollakin tavalla käyttäytyvät odotusten vastaisesti. Tällainen on esimerkiksi Matteuksen evankeliumin kanaanilainen nainen, joka alkaa väittää vastaan Jeesukselle, kun tämä aluksi kieltäytyy parantamasta hänen tytärtään. Lopulta tämä äiti saa tahtonsa läpi ja Jeesus muuttaa mielensä. Kiinnostava on myös Johanneksen evankeliumin samarialainen nainen, joka kohtaa Jeesuksen Sykarin kaivolla. Kertomuksissa on yhteistä se, että vierasmaalainen, oppimaton nainen uskaltaa puhutella juutalaista miespuolista opettajaa ja väitellä tämän kanssa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Neitsyt Maria on ollut vapaa naisen elämän riesoista” – Se on saattanut antaa naisille toivoa tuskattomasta elämästä
HengellisyysKristityt ovat kunnioittaneet Neitsyt Mariaa jo ennen kuin siitä tuli osa kirkon virallista oppia. He halusivat tietää Jeesuksen äidistä enemmän kuin Raamattu kertoo.
.jpg)
